tiistai 11. syyskuuta 2012

Taavi Soininvaara: Pakonopeus & Punainen jättiläinen (äänikirjat)

Leo Kara -trillerisarjan osat kaksi ja kolme jatkavat siitä, mihin Kriittinen tiheys jäi. YK:n huume- ja rikostoimistossa työskentelevä Kara jäljittää salaperäistä ja vaikutusvaltaista Mundus Novus -järjestöä jolla oli jotain tekemistä myös hänen perheelleen kaksikymmentä vuotta aiemmin tapahtuneen tragedian kanssa, samalla kun Kati Soisalo etsii kaapattua tytärtään. Kuvioon sekoittuu entistä tiiviimmin ihmiskauppaa, avaruustekniikkaa, KGB:n salattuja suomalaisavustajia sekä yksi tuntemaan kykynemätön kirgisialainen tappaja, eikä siinä vielä kaikki. Tarinan juonteita on varmasti jonkun makuun liikaakin, mutta paketti pysyy hyvin kasassa.

Viihdyn epätäydellisten päähenkilöiden seurassa ja muustakin kaartista löytyy mielenkiintoisia tapauksia, kuten Soisalon ex-mies ja KRP:n apulaispäällikkö Jukka Ukkola, joka on käsittämättömässä häikäilemättömyydessään varsin onnistunut pahis.

Kovaa siis mennään ja kyyti on sekä hengästyttävää että viihdyttävää, mutta myös järkyttävää koska kaikki ei suinkaan ole kirjailijan mielikuvituksen tuotetta - ikävä kyllä ei varsinkaan ihmiskauppa. Todennäköisesti se ulottuu oikeastikin lähemmäs kuin uskallan arvatakaan.

Sarjan viimeinen osa on varauksessa ja päätyy kuunneltavaksi lähitulevaisuudessa, mikä onkin erinomainen juttu sillä moni asia odottaa ratkaisuaan ja Punainen jättiläinen vielä päättyi cliffhangeriin... Äänikirjoina nämä toimivat todella hyvin ja Lauri Kortelaisen luenta on laatutyötä!

Ulkoasu: Lievästi mielikuvituksettoman tuntuista lätkäistä äänikirjan kanteen kuva alkuperäisteoksen kannesta... Olisihan noita voinut sen verran muokata että olisi saatu äänikirjoillekin "oikeat" kansikuvat. Ei tietoa suunnittelijasta.

Kustantaja Otava 2010 & 2011 (alkuperäisteokset myös 2010 & 2011), lukija Lauri Kortelainen, 13h 30min & 13h 20min


2 kommenttia:

  1. Kuuntelen Valkoista kääpiötä parhaillaan. Vaikka en ole vielä ihan hirveän pitkälle päässyt, voin sanoa, että jännitystä ja meno riittää tässäkin osassa.
    Silloin kun kuuntelin Punaista jättiläistä, elin siinä uskossa, että se on päätösosa triogialle. Yllätyinkin, kun huomasin, että vielä yksi osa on tulossa. Mutta hyvä näin, sen verran kysymyksiä jäi vaille vastausta.
    Mielestäni Soininvaaran kirjat taipuvat erinomaisesti äänikirjoiksi. Vähän kyllä järkytyin kun tässä viimeisimmässä lukijana onkin Kari Ketonen eikä Lauri Kortelainen!

    VastaaPoista
  2. Arvelinkin ettei tahti varmaan ainakaan hiljene! :)

    Olen huomannut että ainakin mulle äänikirjojen on parasta ollakin edes kohtuullisen vauhdikkaita toimiakseen kunnolla, ja nämä kyllä sopivat formaattiin niin sen puolesta kuin muutenkin.

    VastaaPoista