maanantai 25. toukokuuta 2015

12 kirjaa riippukeinuun



Lumiomenan Katjan laatiman vastaavan listan kautta löysin tieni Katveita-blogiin, jossa kirjabloggaajia haastettiin tekemään omia riippukeinulukemistojaan. Tokihan tämä haaste täytyy ottaa vastaan! Enpä muuten ole tainnut ikinä lukea riippukeinussa. Mutta jos sellainen tänä ihan juuri alkamaisillaan olevana kesänä sattuisi osumaan kohdalle, niin nämä kirjat pystyisin hyvin kuvittelemaan pideltävikseni:

Linn Ullmann: Aarteemme kallis
Sumuisessa puutarhassa vietetään juhlia, joiden osallistujista riittää moneen suuntaan rönsyävää kerrottavaa. Ullmann kuvaa todella taitavasti monin tavoin ongelmaisia ihmissuhteita. Postauksessani harmittelin kirjan hiipuvan mielestä turhan nopeasti, mutta onneksi olin sittenkin väärässä. Tunnelma on kyllä jäänyt talteen.

Jane Mendelsohn: Minä olin Amelia Earhart
"Hän halusi elää, mutta hänen mieleensä tuli että saattaisi olla aivan yhtä kaunista kuolla kuin lentää." Mendelsohn on kuvitellut, mitä lentäjätähti Amelia Earhartille ja hänen navigoijalleen Fred Noonanille tapahtui sen jälkeen, kun he katosivat jäljettömiin Tyynenmeren yllä. Kaunis pieni kirja!

Shirley Jackson: We Have Always Lived in the Castle
Arsenikkimyrkytys, eristäytyneet sisarukset ja itse kehiteltyä noituutta. Tämänkaltainen omalaatuinen karmivuus sopii kesäpäiväänkin!

Steven Hall: Haiteksti
Tämä vasta omaperäinen onkin. Jännäri, jossa vaara uhkaa odottamattomalta taholta. Luulitko että sanojen ja tiedon virrat ovat steriilejä?

Kate Morton: Paluu Rivertoniin
Salaisuuksia kartanossa! Tarina, johon on ihanaa uppoutua kunnolla. (Linkitetyssä postauksessa olen myös määritellyt oman käsitykseni lukuromaani-sanasta, joka jokin aika sitten oli blogien puheenaiheena. :)

Renate Dorrestein: Kivisydän
Vaikka aiheena onkin yhden perheen hirvittävä tragedia, siitä on kerrottu sellaisella rakkaudella ja keveällä tyylillä että rohkenen silti suositella tätäkin riippukeinuun.

Dodie Smith: Linnanneidon lokikirja
Selkeämmin hyvän mielen luettavaa taas on Linnanneidon lokikirja, joka on sukua tyttökirjoille, vähän hassu ja sopivasti romanttinen. Vaikka en bloggausta kirjoittaessani olekaan ihan hyppinyt innosta, niin nyt pidemmän ajan kuluttua tähän tekisi kuitenkin mieli palata.

Murray Bail: Eukalyptus
Monessa sadussa kauniin tyttären käden saa se kokelas, joka pystyy suorittamaan isän määräämän vaativan tehtävän. Murray Bail on istuttanut samaisen juonikuvion lähemmäs nykypäivää, australialaiselle tilalle, satojen erilaisten eukalyptuspuiden keskelle.

Susan Vreeland: Sininen neito
Kirja seuraa tuntemattomaksi jääneen Vermeerin maalauksen matkaa ajassa taaksepäin, omistaja omistajalta, aina taiteilijan ateljeehen asti.

Iain Pears: Stone's Fall
Todella hyvin kirjoitettu tarina erään finanssineron kuolemaan liittyvistä arvoituksista. Lontoota, Pariisia ja Venetsiaa 1860-luvulta 1900-luvun alkuun. Pears kertoo vetävästi sellaisestakin mikä ei ennakkoon ehkä olisi niin kiinnostanutkaan.

Fred Vargas: Sinisten ympyröiden mies
Suosikkidekkaristini Vargasin Adamsberg-sarja kuuluu niihin kirjoihin, joita tyrkytän aina sopivan tilaisuuden tullen. :) Sisältää ihan omanlaistaan leppoisuutta, mutta myös riittävästi särmää.

Sarah Waters: Silmänkääntäjä
Rivertonin lisäksi vielä toinenkin englantilainen kartano. Tässä tapauksessa juoni saattaa kiepahtaa yhtäkkiä ihan eri suuntaan!

Listalle ei näköjään tällä kertaa päätynyt muuta kuin ulkomaisia romaaneja, mutta näillä nyt mennään! :)

10 kommenttia:

  1. Vargasia kesään, ehdottomasti! Muut suosittelemasi kirjat olivatkin sitten tuntemattomia. Oma listani on varmasti kotimaisuutta korostava - kunpa joskus ehtisin näihin käännöskirjoihin käsiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehtisköhän sitä itsekin taas kesällä Vargasin pariin, viimeksi luin sarjan nelosen viimevuotisella etelänreissulla uima-altaan reunalla. :)

      Poista
  2. Hei, tämä on kiinnostava, kiitos!

    Suurin osa kirjoista on minulta lukematta. Hauskaa saada tällaisia suosituksia.
    Erityisesti tuo Vreeland kuulostaa kiehtovalta.

    VastaaPoista
  3. Kiitos, riippukeinulukemistosi innostaa minua etsimään käsiini ainakin tuon Bailin kirjan. Haluan myös tehdä oman listani riippukeinuluettavista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos vinkkejä löytyi! Ja listaamaan vaan ilman muuta! :)

      Poista
  4. Riippukeinu onkin monelle kuvitteellinen lukupaikka. Minä luin lapsena riippukeinussa, niin omalla kotipihalla kuin mummolassa. Oli mansikka-aika ja mansikkakaupungin kasvattina juoksin pellolle hakemaan mansikoita ja sitten takaisin lukemaan. Se oli ihanaa. Sitten kasvoin teiniksi ja piti mennä pellolle töihin. :D

    Sininen neito on ihana! Se on yksi ikisuosikeistani. Paluu Rivertoniin ja Silmänkääntäjä ovat melkoisia uppoutumiskirjoja. Linn Ullmania aion lukeakin jo tänä vuonna.

    Lukukesää odotellessa - tai melkeinhän se jo täällä on. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo näinhän se varmasti on. Mutta nyt mun tekisi kyllä mieli hankkia riippukeinu... :P

      Sinisen neidon luen kyllä ihan varmasti vieläkin uudestaan. Ensimmäinen kerta oli jo aikaa sitten, ja kun palasin kirjaan muutama vuosi sitten niin sehän oli parempi kuin muistelinkaan.

      Poista
  5. Haistekstin ja Eukalyptuksen olen listaltasi lukenut. Todella mielenkiintoiset teokset. Haiteksti etenkin on todella haastava kirja, jota yritimme lukupiirissä ruotia ja emme oikein päässet syvälle teokseen. Hienosti kirjoitettu kuitenkin. Eukalyptusta mainostin eilen Oulun kirjabloggareiden miitissä Marika Oksalle (Oksan hyllyllä -blogista). Hän oli kirjan aloittanutkin joskus, mutta se oli liian tapahtumattomana jäänyt kesken. Itse pidin teoksesta, joka sopii täydellisesti raukeaan kesäpäivään. Vaikka kerronta onkin teoksessa vähäeleistä, se on myös ihastuttavan paljon 1001 yötä -tyyppinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Haitekstin kanssa joutuu kyllä vähän ajattelemaan. :)

      Muistelen jonkun muunkin bloggarin jättäneen Eukalyptyksen kesken - mutta sehän ei ole mitään uutta että kaikki kirjat eivät ole kaikkia varten!

      Poista